Nivelrikko (artroosi, nivelkuluma) on yleisin niveliä vaurioittava sairaus. On arvioitu että noin miljoona suomalaista kärsii nivelrikosta. Nivelrikko on nivelen ruston sairaus. Nivelrikko voi iskeä sekä suuriin kantaviin niveliin, kuten polveen ja lonkkaan, mutta myös pieniin sormien niveliin. Käsien nivelistä erityisesti sormien kärkinivelet, keskimmäiset nivelet ja peukaloiden tyvinivelet ovat tyypillisiä nivelrikon kohteita. Rystysten nivelet sensijaan useimmiten säästyvät. Nivelrikko voi iskeä myös varpaisiin joista yleisin kohde on isovarpaan tyvinivel. Nivelrikko voi vaurioittaa myös selkärankaa.
Usein luullaan että nivelrikko johtuu yksinkertaisesti nivelten liiallisesta käytöstä ja sen aiheuttamasta kulumasta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan nivelrikko on nivelen ruston itsenäinen sairaus. Nivelrikko vaurioittaa nivelen rustoa ja johtaa nivelen rakenteen muuttumiseen. Emme tarkkaan tiedä miksi nivelrusto vaurioituu. Nivelrikkoon liittyy ainakin ajoittain myös nivelen jonkinasteinen tulehdus, joka on kuitenkin lievempi kuin esimerkiksi reumataudeissa.
Monet tekijät voivat altistaa nivelrikolle ja osaan niistä voimme itse vaikuttaa. Alla eräitä nivelrikolle altistavia tekijöitä:
Tärkein nivelrikon oire on nivelessä tuntuva kipu. Tämä koskee erityisesti suuria ja kantavia niveliä kuten polvea ja lonkkaa. Sormien kärkinivelissä saattaa ensimmäisenä havaita sen että nivel paksuuntuu, siihen ilmaantuu luisia kyhmykä ja se kääntyy hieman vinoon asentoon. Polvissa ja sormien keskinivelissä saattaa esiintyä ajoittain turvotusta. Nivelrikon edetessä nivelen liikerata pienenee ja niveleen kehittyy virheasento.
Nivelrikon diagnoosi perustuu tyypillisiin oireisiin ja röntgen-kuvaan. On tärkeää sulkea pois muut syyt kuten tulehdukselliset nivelsairaudet, erityisesti nivelreuma, selkärankareuma ja nivelpsoriaasi sekä tietyt aineenvaihdunnan sairaudet jotka saattavat aiheuttaa hyvin samantapaisia oireita ja löydöksiä. Nivelrikon todennäköisyys lisääntyy iän myötä. Jos nivelrikko ilmaantuu kovin nuorella iällä, esim. alle 30 vuotiaana, on erityisen tärkeää sulkea pois ettei oireen taustalla ole esimerkiksi reumasairaus.
Nivelrikon ennaltaehkäisy on tärkeää. Vältä ylipainoa, lopeta tupakointi sekä vältä nivelten liiallista kuormittamista. Vapaa-ajan liikunta kuten hölkkä ja kävely eivät yleensä lisää nivelrikon riskiä. Vahvat reisilihakset tukevat niveltä ja suojaavat polvea nivelrikolta. Jo kehittyneen nivelrikon hoidon kulmakiviä ovat lääkehoito, liikehoito, lihasten vahvistaminen, painonhallinta, tehokas kivunhoito, sekä nivelen sisäiset hyaluronaatti ja kortisonipistokset. Suun kautta otettavien glukosamiinien hyödyllisyydestä kiistellään. Suurissa tutkimuksssa ei ole saatu selkeää näyttöä niiden hyödyllisyydestä, mutta se ei täysin sulje pois sitä etteikö yksittäinen käyttäjä niistä hyötyisi. Hyötyä arvioidessa kannattaa olla objektiivinen. Jos itse ei huomaa lääkkeestä olevan hyötyä on sen käyttö turhaa. Jos nivelrikkoinen polvi kovasti turpoaa kannattaa se punktoida, ottaa neste pois ja laittaa tilalle kortikosteroidia. Se antaa usein hyvän avun oireisiin. Jos nivelrikko on kovin pitkälle edennyt on kortikosteroidin injektion kanssa syytä olla pidättyväinen. Polven kipu ei aina tule itse nivelestä. Edenneessä polven nivelrikossa polven anatomia muuttuu ja sen vuoksi polven alueelle kiinnittyvien jänteiden kiinnityskohdat, erityisesti polven sisäreunalla, voivat kipeytyä. Paikalliset kortikosteroidi pistokset auttavat usein hyvin. Kivun hoitoon kannattaa käyttää parasetamolia. Jos se ei riitä voi sen lisäksi käyttää tulehduskipulääkkeitä huomioiden niiden käyttöön liittyvät riskit. Tulehduskipulääke geelit eivät tunkeudu kovin syvälle kudoksiin, mutta esimerkiksi sormien pienten nivelten oireisiin niistä voi olla hyötyä. Uusia nivelrikkoa hoitavia lääkkeitä kehitellään jatkuvasti ja toivottavasti saadaan käyttöön lähivuosina.
Kari Eklund, Dosentti, erikoislääkäri